Uutinen

EräViikinkien lausunto Salibandyliiton hallituksen päätökseen 9.3.2023

15.3.2023EräViikingit

Salibandyliiton hallitus teki viime viikolla päätöksen, ettei liitto tule käsittelemään
kilpailusääntöjen 65§:n mukaisesti 17.2.2023 Nokian KrP – EräViikingit F-liigaottelussa
tapahtunutta Nokian KrP:n edustuskelvottoman pelaajan peluuttamista.

EräViikingit on tutustunut päätökseen ja perusteluihin, ja toteaa asiasta seuraavaa:

EräViikingit ei ole samaa mieltä Salibandyliiton hallituksen kanssa sääntöjen tulkinnasta. Kilpailusäännöt määrittelevät 65§:ssä selkeästi seuraamukset edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta. Liiton hallitus on todennut, että asiasta ei ole tehty sarjamääräysten mukaisia ilmoituksia ajallaan, jonka takia liitto ei asiaa voi tutkia.

Sarjamääräysten 5§:ssä todetaan kuitenkin selkeästi:
”Kilpailusääntöjä ja pelisääntöjä noudatetaan aina, ellei sarjamääräyksissä ole toisin säädetty.”

Liiton hallitus on vedonnut sarjamääräysten toiseen kohtaan, jonka mukaan sarjamääräyksiä noudatetaan, mikäli kilpailusäännöt ja sarjamääräykset ovat ristiriidassa. EräViikinkien näkemyksen mukaan tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole ristiriitaa, koska sarjamääräyksissä ei ole otettu millään tavoin kantaa siihen, etteikö liitto voisi tutkia edustuskelvottomuus-asioita. Sarjamääräysten yllä mainittu 5§ mainitsee selkeästi, että tällöin noudatetaan kilpailusääntöjä, kun sarjamääräyksissä ei ole asiasta mitään säädetty.

Tätä tulkintaa tukee myös se, että farmisopimusten kontrolloinnista on säädetty selkeästi, että liitto voi puuttua niihin edustusoikeuskysymyksiin vielä ottelua seuraavana toisena arkipäivänä, kun asiasta on tullut sarjajärjestäjälle tieto. Rinnakkaisedustus on toimintamalliltaan samanlainen farmisopimuksen kanssa. Olisi hyvin erikoinen tulkinta, että rinnakkaisedustukset olisivat säännöissä jokin ”oma saareke”, joiden rikkomuksiin ei olisi muuta keinoa, kuin joukkueiden ja seurojen omatoimisesti havaitsemat rikkeet.

Liiton hallitus ei ole päätöksessään kiistattomasti osoittanut, että sarjamääräyksissä olisi säädetty yllä mainituista asioista toisin niin, että liitto ei voisi itse puuttua edustuskelvottomuus-tapauksiin pääsarjoissa, mikäli asia tulee liiton tietoon. Hallitus on vedonnut vain siihen, ettei EräViikingit ole tehnyt asiassa vastalausetta tai rikkomusilmoitusta määräajassa.

EräViikingit on jo aiemmin tuonut esiin myös selkeän näkemyksensä, että seuran mielestä edustuskelvottomuuden valvonta kuuluu ensisijaisesti sarjajärjestäjälle eli Salibandyliitolle, eikä seuroille. Tähän näkemykseen moni lajiväen edustaja on myös yhtynyt kannanotoissaan.

Hallituksen päätöksen perusteluissa ollut maininta ”Hallituksen näkemyksen mukaan SarjaM:n ensisijaisuus ei tarkoita sitä, että jokin SarjaM:stä puuttuva yksityiskohta voitaisiin ”poimia” KilpS:stä”, on hyvin erikoinen, koska sarjamääräyksissä on selkeästi todettu, että kilpailusääntöjä noudatetaan siltä osin, kuin sarjamääräyksissä ei ole toisin säädetty.

Hallituksen perusteluissa myös todetaan, että pääsarjamääräyksissä on haluttu tuoda nopeat käsittelyajat kurinpitoasioihin 43§ ja 47§ mukaisesti. Hallitus kuitenkin jättää perustelematta, miksi farmisopimuspelaajissa määräaika on kuitenkin selvästi pidempi. Tässä kyseisessä tapauksessa asia on tullut liiton tietoon viimeistään ottelua seuraavana arkipäivänä.

Lisäksi hallituksen päätöksessä aiempi naisten liigan Kooveen tapaus sivuutetaan vain epämääräisellä viittauksella siihen, että sarjamääräykset olisivat välissä muuttuneet jotenkin olennaisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus toteaa, että vuoden 2016 Kooveen tapauksen ja nyt käsillä olevan tapauksen välillä ei ole pääsarjoissa käsitelty edustusoikeusasioita, ja tämän annetaan ymmärtää tarkoittavan sitä, että liiton käytäntö olisi muuttunut. Perusteluissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, että mitä jos kyseisellä aikavälillä pääsarjoissa ei olekaan tapahtunut yhtään edustusoikeusrikkomusta, jonka takia niitä ei ole edes ollut tarvetta käsitellä? Miksi pääsarjapäällikkö vuonna 2016 samojen sääntöjen voimassaollessa olisi ottanut asian itse tutkittavakseen, mutta nyt liitto toteaa päin vastoin, ettei liiton tehtäviin kuulu valvoa edustusoikeus-asioita?

EräViikingit ihmettelee myös liiton kilpailutoiminnan johdon, sekä liiton johtoryhmän löyhää suhtautumista asian käsittelyyn, kun aiemmissa tapauksissa edustuskelvottomuuksiin on kiistatta puututtu heidän kilpailutoiminnan vastaavien toimesta.

Hallituksen perusteluissa on useita epäjohdonmukaisuuksia ja ristiriitaisuuksia, joita EräViikinkien näkemyksen mukaan olisi lajimme pääsarjan uskottavuuden kannalta tarkoituksenmukaista haastaa ja kyseenalaistaa, ja viedä asia urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaistavaksi. Asiaa on tarkastellut myös ulkopuolinen lakimies, joka on tullut samaan lopputulokseen. Liiton johtohenkilöiden kommenteista saa myös käsityksen, että kilpailusääntöjen ja sarjamääräysten suhteen tullaan tekemään jatkossa muutoksia, mikä on hyvä asia. Nyt tapauksesta kärsi useampi eri osapuoli, eikä vähiten runkosarjan sijoille 2-4 sijoittuneet joukkueet.

EräViikingit on kuitenkin tullut siihen johtopäätökseen, että seura ei vie asiaa eteenpäin. Seuran toimihenkilöt ja joukkue haluavat keskittyä loppukauden osalta rauhassa urheilullisiin tapahtumiin kentällä.