Uutinen

Vastine Salibandyliiton lausuntoon 28.2.2023

28.2.2023EräViikingit

Nokian KrP:n ja EräViikinkien välinen miesten F-liigaottelu 17.2.2023 on sittemmin aiheuttanut keskustelua ja melkoista epäselvyyttä koskien esillä ollutta edustusoikeuskysymystä. Salibandyliitto on julkaissut tänään 28.2.2023, 11 päivää sitten pelatun pääsarjaottelun jälkeen, oman lausuntonsa asiaan liittyen.

Perjantaina 17.2.2023 Raholassa pelatussa Nokian KrP – EräViikingit -ottelussa on ilmennyt kiistaton kilpailusääntöjen (48§) rikkomus kotijoukkueen yksittäisen pelaajan edustuskelpoisuuden osalta. Kilpailusäännöt (65§) ottavat myös selkeästi kantaa siihen, miten Salibandyliitto käsittelee ottelut, joissa on ollut mukana edustus- tai pelioikeudeton pelaaja. Tästä on myös useita ennakkotapauksia eri sarjatasoilta aiempina kausina, että ottelun lopputulosta on muutettu jälkikäteen, jos ottelussa on ollut edustuskelvoton pelaaja. Antamassaan lausunnossa Salibandyliitto myöntää, että kyseinen sääntörikkomus on tapahtunut. Kilpailusääntöjen (65§) mukaan: ”Ottelun lopputulosta voidaan tämän pykälän mukaisesti muuttaa Salibandyliiton toimesta, mikäli rike on havaittu 45 päivän kuluessa ottelusta tai kolmen arkipäivän kuluessa siitä, kun runko-, alku- tai jatkosarja tai junioreiden valtakunnallinen karsintasarja on päättynyt.”

On tärkeää, että myös seuroille on varattu erinäisten kilpailusääntö- ja sarjamääräyskirjausten mukaan mahdollisuus nostaa esiin havaitsemiaan asioita, esimerkiksi vastalauseiden muodossa. Ensisijaisesti EräViikingit odottaa, että sarjajärjestäjällä, tässä tapauksessa Salibandyliiton kilpailusektorilla ja sen määrittämillä sarjan operatiivisesta toiminnasta vastaavilla johtohenkilöillä on asianmukaiset valmiudet ja täytyy olla ensisijainen velvollisuus valvoa yhteisten sääntöjen noudattamista niin, että varsinkin lajin korkeimmalla sarjatasolla joukkueet saisivat keskittyä ensisijaisesti vain ja ainoastaan olennaisimpaan, eli omaan urheilutoimintaansa.

Pääsarjamääräykset korostavat vielä erikseen sarjajärjestäjän roolia sekä vastuuta esimerkiksi farmisopimuksiin (40§) liittyvien edustusoikeuksien kontrollissa sekä liiton ja pelaajien välisiin sopimuksiin (41§) liittyvissä edustusoikeuskysymyksissä. EräViikingit pitää erikoisena tulkintaa, jonka mukaan rinnakkaisedustuspelaajat (R-pelaajat) olisivat pääsarjojen osalta tästä erillisiä tapauksia. R-pelaajia on nähty tämänkin kauden F-liigassa useita kappaleita.

Prosessin osalta pelin jälkeisenä viikonloppuna oli Salibandyliitosta vastattu EräViikingeille yleisellä tasolla, että ainoa keino asian edustusoikeuksien tutkimiseksi olisi ollut tehdä vastalause 15 minuuttia ottelun päättymisen jälkeen. Maanantaina 20.2.2023 EräViikingit otti yhteyttä pääsarjapäällikkö Joni Toivolaan ja tiedusteli millä tavoin esiin tullut tapaus etenee Salibandyliiton omissa prosesseissa. Tällöin selvisi, että Salibandyliiton kilpailupuolella asiaa ei ollut noteerattu vielä millään tavalla. Pääsarjapäällikkö pyysi maanantaina 20.2. sähköpostitse vielä erikseen selvitystä tapauksesta EräViikingeiltä. Tämän jälkeen toistuvasti pääsarjapäällikkö viesti sähköpostein, että pääsarjojen sarjamääräyksien (43§) mukaan edustuskelvottomuusasia voi nousta käsittelyyn vain ja ainoastaan ottelun osapuolten toimesta. Salibandyliiton kilpailutoiminnanjohtaja Ari Vehniäinen ei kommentoinut asiaa sähköpostikeskusteluissa millään tavalla. Yhtäkkiä torstaina 23.2. pääsarjapäällikkö viesti, että ”asia onkin prosessissa”. Tässä kohtaa EräViikingit piti selvänä, että asia käsitellään kilpailusääntöjen 48§ ja 65§ nojalla.

Nyt lausunnossaan Salibandyliitto nostaakin yllättäen esiin, että heidän tulkintansa mukaan asia on kuitenkin ollut pääsarjamääräysten 47§ mukaisesti kurinpitoon liittyvä asia ja siinä kohdalla sovellettavien määräaikojen alainen tapaus. Tästä ei missään vaiheessa viestitty EräViikingeille osana tapauksesta tiedustelua, päinvastoin annettiin ymmärtää, että ottelun osapuolten toimesta sovelletaan jyrkästi pääsarjamääräysten 43§ -pykälää. EräViikinkien näkökulmasta on erittäin ongelmallista, että Salibandyliiton itse asettamat ja linjaamat prosessit ovat sarjajärjestäjän operatiivisella johdolla näin epäselviä.

Kilpailusääntöjen 68§:ssä (ilmoitus rikkomuksesta) on todettu selkeästi, että edustusoikeus- (65§) ja pelioikeus-asiat (50§) eivät kuulu rikkomusilmoituksen piiriin. Onkin hämmentävää, että pääsarjoissa Salibandyliitto katsoo edustusoikeus-asian lausunnossaan kurinpito-asiaksi (47§), mutta muissa sarjoissa kilpailusäännöt selkeästi linjaavat (68§), että edustusoikeus-asiat eivät ole kurinpitoasioita, vaan kilpailusääntöjen 65§ kertoo selkeästi, mitä edustusoikeudettomuudesta aiheutuu, kun se havaitaan.

Tapaus on osoittanut varsin selkeästi, että Salibandyliiton kilpailupuolella on isoja epäselvyyksiä siitä, miten tämän esimerkkitapauksen suhteen toimintatapojen ja -valtuuksien osalta tulisi menetellä. Tästä viestii myös liiton lausunnossa pääsarjapäällikkö Toivolan kommentti siitä, kuinka tapauksen osalta on käytetty apuna urheiluoikeuden asiantuntijoita.

EräViikingit toivoo, että Salibandyliitossa tarkastellaan isolla suurennuslasilla omia prosesseja, olemassa olevia kilpailusääntöjä sekä sarjamääräyksiä, sekä vastuita niiden johtamisessa. On ensiarvoisen tärkeää, että seurat voivat luottaa siihen, että sarjoihin osallistuvia seuroja kohdellaan jatkossakin tasavertaisesti siinä mielessä, että löytyy riippumaton ja vastuuta kantava taho valvomaan yhteisten sääntöjen noudattamista. Nyt ilmi tulleilla epäselvyyksillä on myös lajin korkeimman sarjatason suhteen mahdollisesti isoja urheilullisia vaikutuksia useampaan eri joukkueeseen, kun kyseessä olevilla sarjapisteillä saatetaan esimerkiksi voittaa F-liigan runkosarja ja siitä osoitettu merkittävä rahapalkinto.